Punaiset pienet karviaiset eli vuoristolaisetkin alkavat kypsyä ennätysajassa tänä kesänä. Tosin niitä en ole vielä aikonut poimia, vaan verkottaa, etteivät linnut taas vie karviaisia ennen kuin itse kerkiämme jalostaa niitä.

Saskatoonin eli marjatuomipihlajankin marjat on poimittu tänään. Eipä niitä kovin paljon vielä tänä suvena kasvanut parin vuoden ikäisissä pensaissa, joita pupusetkin olivat omiin tarkoituksiinsa talvella hyödyntäneet suojauksista huolimatta.

Mustaherukkaa poimin tänään pari kolme ämpärillistä, mutta en vielä kerinnyt niitä mehustaa - huomisen murheita. Tänään keitin sekamehua, jossa oli punaista viinimarjaa ja valkeaa karviaista. Niitä olen poiminut mehua varten seuraaviksikin päiviksi.Hommaa riittää sadonkorjuussa vielä pitkäksi aikaa puutarhassakin. Lipstikkaa on parhaillaan kuivurissa ja kesäkurpitsasta on taas tulossa leipäkoneleipää aamuksi.

Mies on puolestaan ollut pesillä hakemassa sieltä kesän satoa talteen. Taisi tulla pari piikkiäkin käynneistä muistoksi.

Vieraitakin  kävi, niin eläimiä kuin ihmisiäkin.

Päivän sana: Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: "Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan,
niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?" "Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa", vastasi Jeesus. (Matteus 18:21-22)