Rokotuspäivä. Tänään meidän kunnassa kutsuttiin rokotettaviksi sikainfluenssaa (H1N1) vastaan kaikki terveet 55 vuotta täyttäneet kuntalaiset. Niinpä mekin kävimme terveyskeskuksessa aamusella rokottautumassa. Kylläpä siellä riitti väkeä! Toista tuntia jonotimme ja uutta väkeä pukkasi sisään koko ajan. Sujuvaa oli kyllä tuo homma: kaksi rokottajaa eri huoneissa ja kaksi kirjaajaa myös. Saimme tuon rokotustiedon keltaiseen rokotuskorttiimmekin.

 

Rokote pistettiin vasempaan käsivarteen.

 

Lunta on tullut ja autotallin katoltakin sitä piti pudotella - ja myös kasvihuoneen katolta.

Hiihtopäiväkin taas. Kiersin normaalin lenkin hieman yli kymmenasteisessa pakkasessa. Latukone oli juuri käynyt ja latu oli tosi liukas.

Piispainkokouksessa avajaispuheessaan eilen arkkipiispa Paarma mainitsi mm. ”Kirkon perustehtävänä on … kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta… Lähetystyö kirkon perustehtävänä on edelleen kesken. Se on kirkon huolenaiheena, eikä siltä ole ummistettava silmiä oman maamme huolenaiheiden vuoksi. Tasan sata vuotta sitten pidettiin ensimmäinen maailmanlaaja ekumeeninen lähetyskonferenssi Edinburghissa. Sen näky, koko maailman evankelioiminen silloin alussa olleen vuosisadan aikana, on yhä vielä toteutumatta… ”Kirkon ei ole syytä eikä sen tarvitse olla huolissaan itsestään, kirkosta, instituutiosta tai siitä yhteisöstä, joka pitää esillä Jumalan sanaa ja sakramentteja. Kirkko on olemassa toisia varten. Sen on oltava huolissaan ihmisistä, niistä, jotka elävät ilman evankeliumin ilosanomaa, ja niistä, joiden syliin hyvinvointiyhteiskunnan hyvät hedelmät eivät ole tipahdelleet.”  Myös Jukka Paarma puhui Augsburgin tunnustuksen seitsemännestä artiklasta, jossa sanotaan: ”Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei ole välttämätöntä, että perityt inhimilliset traditiot, jumalanpalvelusmenot tahi seremoniat, jotka ovat ihmisten säätämiä, ovat kaikkialla samanlaiset. Paavali näet sanoo: "Yksi usko, yksi kaste, yksi Jumala, joka on kaikkien Isä (Ef. 4:5-6) ”(CA VII).”

Sana tänään: ” Etsikää Herraa, kun hänet vielä voi löytää, huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä!” (Jesaja 55:6