Taas uusi matka kuljettu pitkin caminoa. Tanaan olemme kulkeneet kaikkein pisimman matkan talla reisulla eli noin 30 kilometria. Askelmittari nayttaa yli 43 000 askelta. Aamulla lahdimme Lorcasta ja tulimme puoli neljan maissa Los Argosiin. Niskat ovat kipeat kantamuksista. Polut olivat ihan mukavia tanaan . Kuljimme vaihtoehtoista reittia osan matkaa. joka kiersi metsapolkuja pitkin ja oli mukava, mutta hiljainen - vain muutama caminero naytti kulkevan sita. Saimme pari refugioleimaakin matkan varrelta,  Villatuertasta kuin Estellasta.

Tamanpaivainen matka kulki pitkalti asumattomien paikkojen kautta, joten vesipulloja oli hyva olla mukana ja muuta evasta enemman kuin tavallisesti. Yhdessa kohdassa polkuja paranneltiin -  EU:n tuella - kaivinkoneilla ja lanalla. Matkalla oli tehty myos askelmia poluille hankalimpiin kohtiin.

Estellan jalkeen oli paikka Irachessa, missa camineroille tarjoiltiin hanasta ilmaiseksi viinia ja vetta. Ja juojia, siis caminon matkaajia riitti.  Mukaansa ei viiniä saanut ottaa, mutta paikan päällä sai juoda niin paljon kuin halusi. Vettä kyllä pullotin mukaan.

Kaikenlaista caminotavaraa on tarjolla ilmoitustaululla sekä myös tiedotuksia seuraavista majapaikoista.

Pian on paivallisen aika. Sita ennen saan hieronnan - maksullisen - ja pyykit taas koneesta - samalla saa pestyksi enemman ja kun taalla on kuivaaja myos, saa kuivat vaatteet jo aamulla paalleen - siksi uskalsin myos katkolahjehousut laittaa pyykkiin.

Mies lauloi tanaan matkatessamme porilaisten marssia, jotenkin se sopi sauvakavelyyn hyvin tahdittajksi.