Pécsin valloitus jatkuu. Aamulla jo osasimme kulkea kavellen kielenopiskelupaikkaamme Szent György Fogadóon. Olemme alkeiskurssilla.

 

Valitettavasti opettajamme aani oli poissa ja saimme toisen opettajan, toki hyvan, ja hanen poikansa avuksi, joten meilla oli intensiivinen kaksi ja puolituntinen.

Lounaan jälkeen isäntäperheemme tytär haki meidät kotiin, jossa hetken odottelimme isäntää töista.

Sitten lähdimme ajelemaan kohti Villánya ja näimme paljon viiniköynnöksiä.

Villányssa on paljon viinikellareita, jotka ulottuvat pitkalle maan sisaan, jotta viini pysyy sopivan viileana ja kosteus valmistuksen aikana on sopiva. Niitä on jopa kahdessa kerroksessa.

Vierailimme veistospuistossa,

kiviveistamölla, missa taiteilijat ovat tehneet töitään. Siella oli monenlaisia töitä, muun muassa kynsi,

nenä, aallot ja leijonakin.

Yksi teos oli suomalaisen taitelijankin, Mauno Sakari Kiviojan vuonna 1976 veistämä Cirkuszi ló .

Täällä oli yksi kappale kutakin teosta ja valmis ja useammat samanlaiset olivat sitten hankituilla paikoilaan mika missakin pain Unkaria tai muualla. Tuo kynsi on paikallaan Pécsissa nahtavana. 

Matka jatkui Siklókseen, jossa on 

linna, jonka ehka vanhin osa on vuodelta 1249. Muurit linnan ymparilla ovat 1500-luvulta.

Matka jatkui Harkányn kautta takaisin kotiin. Harkányssa on uimapaikka, jossa on rikkipitoista vetta.Auton lampömittari naytti 35 astetta.

Lahdimme viela kavelylle kaupungille. Katutöitä on vielä kesken, vaikka kulttuuripääkaupunkivuosi on jo meneillään.

Kavimme katsomassa luterilaisen kirkon, jossa olin ennenkin vieraillut.

Matkalla söimme mahtavat jäätelöt: sain hyvaa laktoositonta jäätelöa ison tötteröllisen!

Kuljimme kaunpunginteatterin ohikin.

Lapsille oli järjestetty eri puolilla kaupungin keskustaa monenlaista tapahtumaa.

Illalla perheeseen tuli toisiakin suomalaisia illalliselle. 

Mahtavan iso meloniannos oli jälkiruokana!

 ja juttelimme pitkaan, kunnes oli aika lahtea katsomaan - jalleen keskustaan, tulishowta.