Työpäiväkin oli. Tänään oli vuorossa arkkuhautaus. Tänä talvena se oli vasta ensimmäinen tässä seurakunnassa ja seuraavanakin lauantaina on jälleen tuhkauksen sijaan arkkuhautaus tiedossa. Tuhkauksia on ollut jo useita tänä vuonna.
Azoreilla näytti olevan joka puolella puistokukkana ja pihakukkana kolibrikukkaa. Niinpä ajattelin, että kasvatan sellaisen tuota pikaa kotona, näin luulin. Laitoin tänään Azoreilta ostamani kolibrikukan siemenet likoamaan.
Vain neljä kappaletta oli isossa pussissa.
Monella nimellä kutsutaan tuota kasvia. Minä olen kutsunut sitä Papukaijakukaksi. Olen kuullut sitä sanottavan myös nimellä Kanariankukka, Helokolibrikukka tai Paratiisilinnunkukka, (Strelitzia reginae).Kasvi on alun perin kotoisin Etelä-Afrikasta.Kasvin siemenet ovat mustia ja niissä on karvainen oranssi siemenvaippa.  Kolibrikukan siemeniä pitää kuulemma liottaa useampi päivä vedessä, ennen kuin ne laittaa multaan kevyesti peitettyinä. Itäminen saattaa kestää kauan, jopa vuoden.
Kolibrikukalle ei kasva vartta, vaan lehdet kasvavat suoraan maan pinnalla olevasta ruusukkeesta. Kasvi kukkinee, jos nyt yleensä lähtee itämään, seitsemän vuoden kuluttua! Sanotaan myös, että kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Niinhän pelargoniakin!

Raamatun sana tänään: "Herra levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi." (Psalmi 91:4)