Kävimme miehen kanssa pari kertaa mustikassa tänään. Löysimme ihan hyvän mustikkapaikan aika läheltä kotia. Siellä olen aikaisemminkin monena vuonna mustikastanut. Kiva niitä oli poimia, kun tänään eivät paarmatkaan kovin paljon häirinneet ja hyttysiä ei tuntunut olevan lainkaan. Hiki tuli poimiessa, kun lämpötila oli noin 30 astetta -  kyllä viileä suihku kelpasi heti palattua kotiin.

Käsinpoimittua! Ainahan niitä käsin poimitaan, vaikka poimittaisi poimurilla - käsissähän sekin on. Ainakin aina torimyyjät sanovat kysyttäessä, että käsinpoimittua... Vaan tuo putsaaminen: se vie aikaa.

On ollut niin kuivaa, että pitäisi kastella kunnolla koko kasvimaa. Tänään taas on luvassa sadetta, mutta menneekö se ohi kuten meni edellinenkin.

Myös kehäkukat ovat alkaneet kukkia pihalla. Ne ovat mukavia myös maljakossa.

Samoin hain ruusunoksan maljakkoon. En vain tiedä tämän kauan pihalla kasvaneen ruusupensaan nimeä.

Työpäivä niin eilen kuin tänäänkin: Eilen illalla kävin kastekeskustelussa ja tänään olen valmistellut huomisia toimituksia, joita onkin laidasta laitaan: hautaus, vihkiminen ja kaste.

Tuomme luokse Jeesuksen
rakkaan lapsen pienoisen.
Hän saa turvan kestävän,
kasteen lahjan, elämän.

Käsivarret vahvemmat
pienokaista kantavat.
Saakoot Herran kädet näin
lasta hoitaa päivittäin.

Lapsi pieni tullessaan
iloa tuo maailmaan.
Valtakunta taivasten
onkin lasten kaltaisten.

Vanhempien rinnalla
kummit ovat tukena
rukouksin muistaen,
kuunnellen ja rohkaisten.

Meidät kaikki kutsutaan
yhteyttä hoitamaan.
Seurakunta Kristuksen
olkoon perhe yhteinen.
(Virsi 218)