Aamulla puut olivat huurteen peittämiä yli kahdenkymmenen asteen pakkasessa.
Päivä on kulunut osaltani hiljaiselossa ja valmistautuessa huomiseen hiihtoon. Mies on laittanut suksiamme kuntoon, hionut ja putsannut pohjat ja laittanut sopivat voiteet niihin. On kuulemma ainakin pitoa, saa nähdä miten luistoa. Pitäisiköhän lähteä vielä kokeilemaan?
Aamupäivällä haimme kisakansliasta hiihtäjäkuoren, joka sisälsi rintanumeron, kilpailuohjeet, ruokalipun sekä kaksi suksitarraa ja ajanottosirun. Nyt on tarrat kiinnitetty, hiihtovaatteet etsitty ja tsempattu muutenkin itseämme huomista varten. Sääennusteet lupaavat erinomaiset hiihtosäät. Lauantaiaamuksi on ennustetta -12 asteen pakkasta, päiväksi -8 astetta ja aika kovaa tuulta, mutta eiköhän tuo hiihto tuosta mene omalla painollaan, kun lähtöön pääsee.
Remonttireiskamme on tehnyt myös edelleen tapettien poistoa. Se osa olohuoneemme tapetointiurakasta on kohta valmista. Minä olen vain toiminut rakennussiivoojana ja siivosin niin ”ahkerasti”, että hävitin roskia kootessani mattoveitsenkin. Kostutettuja tapetteja on ollut hyvä kaapia myös pesätaltalla.
Tein leipäkoneleipää. Laitoin siihen 0,5 dl kriikunaomenasosetta, 2,5 dl vettä, 1 tl suolaa, 1 rkl öljyä, 1 rkl hunajaa, 6 dl vehnäjauhoja, 2 dl kaurahiutaleita, ropauksen kuivattua mäkimeiramia ja 2 tl kuivahiivaa.
”Yhtä pyydän, Vapahtaja,
tänään yhtä pyydän vain:
Näytä yhden päivän matka,
askel, jonka tänään sain.
Keiden kanssa, mihin suuntaan
polku tänään avautuu?
Millä tavoin Isän tahto
meissä tänään tapahtuu?” (Virsi 525:3)