Tänään on Valon päivä.

Luin tämän Kirsten Mörch-Nielsenin  kertomuksen Valoa elämään kuoleman takaa sydänpysähdyksen kokemisesta ja sen jälkeisestä elämästä. Kirsten on tanskalainen luterilainen pappi, joka opiskeli teologiksi vammautumisensa ja sydänpysähdyksestä toipumisensa jälkeen. Tuo sydänpysähdyksen kokeminen muutti hänen koko elämänsä. Kirjoittaja sanoo, että ensimmäistä kertaa hän ymmärsi, mitkä ovat olleet syntinsä ja missä on ollut vastuu lähimmäisistä ja sitten onkin myöhäistä muuttaa mitään. Eli meidän tulisi elää kaksinkertaisen rakkauden käskyn mukaan: Rakasta Herraa sinun  Jumalaasi koko sydämestäsi, koko mielestäsi ja koko sielustasi, ja rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi. Kirsten  kertoo, että saamme täysin turvata ja luottaa Luojaamme, että hän on kanssamme joka päivä maailman loppuun asti ja vieläkin pitemmälle.

Kirjassa tuli esille myös täydellinen luottamus Jumalaan elämässä. "Meillä ei ollut ylimääräistä, on ollut vain kaikki tarpeellinen. Jos joskus on näyttänyt siltä, että meillä olisikin ollut rahaa, on heti tapahtunut jotain täysin odottamatonta, joten taas meillä on ollut vain se, mitä tarvitsemme. Jumalan avulla olemme selvinneet." (vrt. 1. Kuningasten kirja 17:14)